Matkatila

Matkatila
Matkatilajoulu 5, 2023 @ 4:46
Erikoisemman laidan hyönteinen illan valosta nauttimassa. Tämän otuksen tai sen toverin olen nähnyt nyt kahdesti vuoden aikana.

Tällaisten lajinimi on kävelevä keppi englannista käännettäessä, ja suomeksi laji on kummitussirkka. Tämä tapaus on noin puhelimen tai vajaan vaaksan pituinen. Muualla päin maailmaa vastaava voi olla puolikin käsivartta tai sitä luokkaa pitkä.

Ensimmäisellä kerralla kaverin oltua seinällä aivan siinä kiinni ei pystynyt edes läheltä ymmärtämään että kyseessä on elävä olento. Pienesti sitä häiritsemällä sen liike vasta rikkoi illuusion.
Matkatila
Matkatila
Matkatilajoulu 2, 2023 @ 16:15
Melko aikaisen herätyksen joku oli tilannut. Paikat natisivat hetken ja sänky heilahteli, mutta ei sen enempää. Pienemmältä tuntui kuin ensimmäinen täällä kokemani järistys n. vuosi sitten. Vuoden aikana ollut nyt kolme-neljä maanjäristystä, mitkä olisi voinut aistia.

Heräsin varmaankin vasta loppuvaiheessa maanjäristystä, kun se ilmeisesti kesti 30-40 sekuntia. Paikallisen vulkanologian ja seismologian observatorion mukaan järistyksiä on ollut kaksi. Ensin myöhään eilen illalla ja sitten aamuyöstä. Nämä ovat toistaiseksi olleet sellaista suuruusluokka, että ei olisi aistinut jos itse ei ole paikoillaan.
Matkatila
Matkatilamarras 27, 2023 @ 22:46
Illalla oven takana jokin odotti kiltisti sisäänpääsyä. En ollut varmaankaan kuullut koputusta. Kyseessä on vähän aikuisempi tuhatjalkainen. Se on ranskaksi scolopendre ja tuttavallisesti näitä kutsutaan nimellä scolo. Saaren toiseksi vaarallisin otus tiikerihyttysen jälkeen. Puremasta voi tulla pieni reaktio aikuiselle ihmiselle. Joku oli kokenut sen toistuvana sähköiskun tapaisena. Vähän riippuen paikasta täällä on kenkien lisäksi hyvä ravistella vaatteet mitkä ottaa kaapista.
Matkatila
Matkatila
Matkatilamarras 15, 2023 @ 23:54
Täällä yleinen säätyyppi on selvästi muuttunut ja myrskykausi on päättymässä. Ilmassa on jokin uusi vire. Meriveden lämpötila on edelleen koholla niin voi tulla vielä yllätyksiäkin.

Keskimääräinen kosteus % on noin 80, mutta vuoden mittaan sen tuntee oikeastaan vain heinä-elokuussa jonkin aikaa. Silloin sisällä paikallaan oleminen alkaa hikoiluttaa.

Muutoin tähän on ehkä sitten tottunut, kun nyt tekee mieli laittaa vähän peittoakin päälle välillä, vaikka yölämpötilassa on vain asteen tai kahden ero normaaliin. Tuntee talven tulevan.
Matkatila
Matkatilamarras 10, 2023 @ 3:45
Tammy meni, mutta sen jälkeen tuli suositus olla juomatta hanavettä. Kyseessä on varotoimenpide hurrikaanin jälkeen, ja veden laatu mitataan. Siihen meni viisi päivää. Täällä on muutenkin satanut välillä paljon, joten pelkästään tietylle tasolle nouseminen käynnisti tuonkin varotoimenpiteen. Olen saattanut onnellisesti myös olla huomaamatta näitä suosituksia. Satamisen vuoksi vedet voivat samentua ja puhdistamot toimia vajaateholla tai olla sähkökatkoksien vuoksi pois käytöstä. Normaalistikaan kaikilla saaren asukkailla ei ole joka hetki puhdasta juomavettä saatavilla kotona. Join tuon ajan vesivarastojani mistä seurasi jännä ilmiö: kainaloni alkoivat haisemaan moottoriöljyisiltä. Ilmeisesti juomani hanaveden klooraus ja muu bakteerikanta sopii paremmin minulle, tai sitten pullovesi poisti myrkkyjä kehostani.

Nous vous prions d'agréer, Monsieur, l'expression de nos salutations distinguées - päättyi vakuutusyhtiön kirje, jossa he toimittivat laskut vakuutuksille taas vuosi eteenpäin. Suoraan suomennettuna tuo kuuluisi: anomme teitä hyväksymään, hyvä herra, arvokkaiden tervehdyksiemme ilmaisun. Prier on myös rukoilla, mutta arkikielessä käytetään je vous en prie: eipä mitään (hieman hienostuneempi vastine kiitoksille). Virastojen ja liikelaitoksien kirjeiden kielestä tulee mieleen monimutkaisesti elehtien tervehtivä keskiaikainen asukas, joka teoillaan ja sanoillaan kunnioittaa toisen olemassaoloa inhimillisessä järjestelmässä mahdollisimman hienotunteisesti.

Ranskassa tervehdyksillä sinänsä on tietty hierarkia, jotka eivät ole niinkään sekoittuneet tai hälvenneet ajan kuluessa. Kun aloin käyttämään puhelintani ranskaksi kaikki sovellukset alkoivat teititellä minua: teille on viestejä ja niin edespäin.

Asuntoni aiemmalle asukkaalle tuli jonkin aikaa muistutuslaskuja, joiden sävy säilyi koko ajan yhtä kunnioittavana. Yhdessä laskussa minkä näin selitettiin hyvin hienostuneesti ja hienotunteisesti, että jos maksua ei ala tulla on heidän väistämätön ja ikävä pakko kääntyä perintätoimiston puoleen. Ranskan sähkölaitoksen EDF:n viimeisimmässä näkemässäni muistutuslaskussa sävy oli sellainen, että ajateltiin laskun vastaanottajan joutuneen jonkinlaisen syvän epäonnen kynsiin, minkä vuoksi maksua ei ole voitu suorittaa. Kirjeen mukana tuli ohjeet miten hakea sosialiapua laskun summan pienentämiseksi. Tykkään kyllä tuosta perusolettamuksesta.

Sosiaalista etäisyyden lyhentämistä olen harjoitellut sen verran, että tervehdin pihan poikki vähän kovempaa huudahtaen samassa pihapiirissä asuvaa naapuria. Tuntui vähän liialliselta, kun Suomessa tervehtii puhe-etäisyydellä ja muuten heilauttaa kättä yleensä. Täällä käsien heilautuksien sijaan reippaasti käytetään ääntä.

Autoillessa on oikeastaan mukavaa, miten paljon enemmän erilaista viestintää kuskien välillä on käsien ja torvien sekä valojen vilkautuksien avulla. Tuntuu, että ollaan tiellä yhdessä. Torvia ei paljon käytetä, ja pääasiassa hyvin lyhyinä viesteinä ilmaisemaan, että esimerkiksi odottaa toisen kääntyvän edessään ja luopuu itse etuajo-oikeudestaan. Siihen vastineeksi saa samanmoisen lyhyen torven töräytyksen - asia ymmärretty, kiitos. Vastaavan voi tehdä väläyttämällä valoja, kun täällä valottomina muuten päiväsaikaan liikutaan. Hauskasti tässäkin huomaa, miten isompi kynnys on käyttää ääntä kuin valoja tai heilauttaa kättä. Käsielehdintä onnistuu helposti, koska tapana on enimmäkseen ajella ikkunat auki. Harvemmin kädet ovat ulkona ikkunasta kuten Italiassa, jossa se oli autoon liittyvä orgaaninen elementti. Useimmiten se on pieni heilautus tai katse. Kerran eräs kiitti ohi mennessä sanomalla kiitos (kun kerran ikkunat auki ajetaan). Tuntuu hankalalta ajella ikkunat kiinni isomman sateen sattuessa, kun kadottaa yhteyden muuhun maailmaan - ääneen, tuuleen, pakokaasuihin...

Auto (ensimmäinen oma auto elämässäni) on nyt minulla ollut vähän päälle vuoden, ja vuodessa ajokilometreja kertynyt hieman päälle 9000km. Täällä Grande-Terren puolella ei ole vuoristoa, mutta monenlaista kumpuilua riittää lähti minne suuntaan tahansa. Kun ensimmäisiä kertoja ajoin täällä luulin, että autossa on jotain vikaa ja se hyytyy tielle. En ollut vielä oppinut teiden korkeusvaihteluita, jotka voivat olla yllättävänkin isoja sitä tajuamatta aluksi. Kotikulmilla en enää varmaankaan paremmin voisi ajaa, kun olen oppinut paikat missä voi laskea vapaalla pitkiäkin matkoja. Alaspäin keskimäärin mennessä välillä pääsee uudenkin mäen toiselle puolelle kuten vuoristoradalla. Tasaista nopeutta se ei tapahdu, minkä vuoksi tämä onnistuu parhaiten kun muita liikkujia ei ole.

Kulutus on asettunut jonnekin 4.2 - 4.3 litran tuntumaan sadalle kilometrille, ja tankilla (40 litraa) käyn yleensä kun mittarissa on 800-900km ajoa. Taloudellinen ajo kiinnostaa varsin paljon, kun itse maksaa siitä. Auto on joka tapauksessa yli 10-vuotias dieselvetoinen Peugeot 206+, ja luulen että olen lähellä optimia sen kanssa.

En tiedä yhtään miten tämä vertautuu, mutta auton vakuutus on nyt toisena vuonna 67,51€/kk. Tankilla tulee käytyä nykyään joka toinen kuukausi, ja polttoaineeseen on mennyt 752€ vuodessa. Täällä tosiaan polttonesteiden hinnat määrätään joka kuukausi ja ne maksavat kaikilla asemilla saman verran. Hinnat eivät paljoakaan poikkea mantereen hintatasosta, ollen ehkä ihan hivenen alhaisemmat. Muuten täällä syntyisi nopeasti kapina, koska saaren kaikki toiminta pohjautuu autoiluun. Tälle vuodelle sattui vähän isompia korjauksia niin huoltoihin ja sellaisiin on mennyt 1554€ vuoden aikana. Vastikään vaihdoin ensimmäistä kertaa elämässäni auton pyyhkijät. Näistä jos laskee suurinpiirtein niin maksan ajamisesta n. 34 senttiä/kilometri. Palaan asumiskuluihin joulukuussa, kun olen asunut samassa paikassa vuoden.

Ajamisesta ja kuluista puheenollen, Ranska juuri hyväksyi puolen miljardin tuen lentolippujen hintojen alentamiseksi tai pitämiseksi alempana lentoliikenteessä merentakaisille alueille. Lentojen hinnat on eräs sosiaalinen kysymys täällä, koska yhteyksiä mantereelle on ylläpidettävä. Täällä tiedostetaan ilmastolliset seikat ja kehitetään pyöräilyverkkoa ja julkista liikennettä. Samalla tasapainoillaan yhteiskunnallisen liikehdinnän kanssa. Termi on minusta aika kätevä. Mikäli esimerkiksi ihmiset lähtevät jonkin asian puolesta tai vuoksi kaduille ja autoja palaa, sitä kutsutaan mouvement social - yhdenlainen ilmiö yhteiskunnassa muiden muassa. Ei niinkään erityisen dramaattinen merkitykseltään, eikä ihmiset turhaan lähde kaduille. Liikkeen dynamiikka voi vain olla aika iso. Täällä oli tänä vuonna vastaava tapaus yhdessä koulussa kuin muistaakseni Suomessa, missä eräs oppilas häiriköi muita. Täällä vanhemmat saartoivat koko koulun ja estivät sisäänpääsyn kaikilta, kunnes kyseinen tapaus oli siirretty muualle.

Paikallista mielenlaatua syvemmin voi avata äskettäin tehty tutkimus, missä havaittiin 55% 11-18 vuotialla guadeloupelaisilla olevan synkkiä ajatuksia tai ajatuksia itsemurhasta. Luku voi olla yllättävän suuri, vaikkakin Suomen lukuihin verrattuna synkimmältä osaltaan vähäisemmät. Kaikki täällä ei ole siten aurinkoa. Tilastoista puheenollen, täällä on n. 18% työttömyysaste, mutta hoitohenkilökunnan tarve kasvaa tulevaisuudessa paljon. Nuorisotyöttömyys taisi olla lähemmäs 30%. Nuorille ja muutenkin täällä on vähemmän tai kapeampia mahdollisuuksia, minkä vuoksi saaren väkiluku vähenee joka vuosi jonkin verran (vähän alle 1%) ja väestö ikääntyy. Jollain tavalla saaresta tulee iso hoitolaitos. Ilman Ranskan tukea tilanne olisi kestämätön, mutta se jatkuu geopoliittista syistä varmasti. Toisaalta polttonesteet toimittaa Total ja sähkölaitos on EDF, joten raha kiertää siinä kehää.

Hiljattain kävin vihdoin tutustumassa saaren ytimeen eli rommituotantoon. ”Une dynastie finlandaise” kuvailee hieman yllättäen Reimonenq rommituottaja itseään, ja todellakin yhden saaren maailmanlaajuisesti tunnetuista ja huippupalkintoja saaneista tislaamoista perustivat suomensukuiset veljekset 1800-luvun lopulla. Suku itsessään on muutaman sataa vuotta vanhempi.

Yhden tänne muuttaneen suomalaisen aviomiehellä on tislaamoon sukuyhteyksiä, ja sen vuoksi suvun pää Leopold Reimonenq piti meille saaren suomalaisille esittelykierroksen ja pitkän lounaan (kreolilaisittain possua, riisiä ja punaisia papuja) residenssissään.

Mukaan lahjaksi sai kokoelman tuotteita (Rento valikoima, josta tosin puuttuu vähänkin iäkkäämpi rommi). Rommin tuotanto on paljolti viljelystaitoa ja käsityöläisyyttä, eikä niinkään isosti teollistettua. Tislaamoita ympäröivät sokeriruokopellot.

Rommi ei toisaalta ole suosikkini paikallisten sokerijuomien joukossa vaan se on Anisette, joka on tehty sokerisiirapista ja 1. sokeriruokotisleestä. Se ei ole paikallinen keksintö, mutta tehty paikallisista raaka-aineista. Juoma maistuu nimensä mukaisesti anikselle ja on hyvin makea likööri (25%), vähän kuin salmiakkivodka, missä alkoholi ei maistu lainkaan. Loistava juoma suoraan kylmästä jäiden kanssa.
Matkatila
Matkatilamarras 5, 2023 @ 1:49
Yhteiskunnallinen liikehdintä näkyy vähintään punaisina lippuina. Niitä on sijoitettu pääsiassa silloille ja liikenneympyröihin. Ne saavat olla ilmeisen paikoillaan säiden riepottelemana, ja viime vuonna muistelen samoihin aikoihin kiinnittäneeni huomiota lippuihin. Ne organisoi jokin paikallinen etujärjestö.
Matkatila
Matkatila
Matkatilaloka 21, 2023 @ 22:48
Päätän hurrikaanivideoraporttini täältä tähän. Saarella on palattu violetista valppaudesta harmaaseen jälkitilaan. Hurrikaaniluokitus myrskylle selvästi käynnisti kaikenlaisia toimenpiteitä, jotka hyvä tehdä, mutta joille ei onneksi ollut enimmäkseen tarvetta.
Matkatila
Matkatila
Matkatilaloka 21, 2023 @ 16:45
Trooppinen myrsky kehittyi I luokan hurrikaaniksi, ja tänä aamuna saarella on täysi sulkutila eli kaikki paikat ovat kiinni ja kotona pitäisi pysyä. Vaarataso on korkein eli punaisen jälkeen violetti. Pahin vaurio kotonani yön aikana on kynnysmaton rullautuminen.
Matkatila
Matkatila
Matkatilaloka 19, 2023 @ 23:13
Jos Dengue oli yksi initiaatioriitti trooppiseksi ihmiseksi, niin toinen täällä on omistaa taiteltava ja kannettava tuoli. Yksi keino erottaa turistit paikallisista on, että kuka kantaa tuolia ja kuka ei. Kaverini jokin aika kysyi, että missä minun tuolini on, ja lienee siis aika hankkia sellainen. Niille on kaupoissa oma osastonsa. Erityisesti karnevaaliaikaan tämän huomaa, koska jokainen istuu reitin varrella omalla tuolillaan - muutoin rannoilla, jonne paikalliset pääasiassa kokoontuvat viikonloppuisin ja juhlapyhinä perheineen koko päiväksi sopivan varjon alle.

Jokin aika sitten mietin kuinka monta asiaa on muuttunut normaaliksi tänne tulon jälkeen. Tähän liittyy vaikkapa se miten oppii automaattisesti tietyille tavoille. En juurikaan esimerkiksi käytä paitaa päivisin, paitsi jos menen käymään kaupassa joskus. Jaloissa on korkeintaan nykyään juoksushortsini. Iltaisin kotona olen alushousuissani. Hikiset vaatteet kotiin tulemisen jälkeen annetaan kuivua ulkona huolellisesti, jotta ne eivät homehtuisi. Asunnon hyönteistilannetta tarkkailee aktiviisesti ja tilanteen mukaan lisätään myrkkyjauhoa paikkoihin, mistä muurahaiset ovat löytäneet jonkin reitin. Huoneiden katonrajaan vähitellen keräytyy pienten hämähäkkien asuinalueita, jotka pitää imuroida parin viikon välein vähintään. Vessapaperirullan paperi on hyvä työntää takaisin osittain rullaan, jotta tuuli ei joskus rullaisi sitä lattialle asti. Vessanpöntön kansi kannattaa olla kiinni tai nostettavat asiat kokonaan ylhäällä, jotta sade ei kastelisi istumaosaa, jos sattuu satamaan (sälekaihtimen kaltainen ikkuna on suoraan sen yläpuolella). Ikkunat on hyvä panna kiinni pimeän laskeuduttua. Jumppamatto kierrettynä lieriöksi ja pystyasennossa eli mustana objektina sisältä käsin on hyvä hyttysmagneetti, joka pitää ne pois ainakin muualta. Sänky on hyvä pitää erillään seinistä.

Varmaan paljon muitakin tällaisia arkisia asioita olen omaksunut, joita ei enää omassa käytöksessään huomaa, mutta jotka olivat joskus tänne tullessa merkittäviä tottumista vaativia havaintoja.

Tästä minulla ei ole paljon kokemusta, mutta jos jokin ammattilainen on tulossa tekemään jotain asuntoosi tai vastaavaa, niin se tapahtuu joko sen päivän aikana tai seuraavana, oli sovittu aika mikä tahansa.

Käytännön opeista olennainen on ainakin ollut, että kaasupulloa vaihtaessa pitää muistaa kiristää siitä ulostuleva liitin. Kaasupullon kestoaika piteni kuukaudesta neljään kuukauteen.

Kokemuksen pohjalta ruokaa on nykyään aina riittävästi moneksi päiväksi ja myös varavettä on ainakin viikoksi tällä hetkellä. Tämän on erityisen tärkeää myrskykautena, joka nyt on meneillään. Saarelle on suoraan iskemässä kovimman luokan trooppinen myrsky Tammy, jossa jatkuva tuulen nopeus nousee yli sataan kilometriin tunnissa tai suomalaisittain yli 30 metriin sekunnissa. Tuuli ei täällä ole sinänsä ongelma, vaan sateet. Kasvusto on rannikoilla varsin karua ja muutenkin jalostunut olosuhteisiin. Pilvien etureuna on saapunut nyt ja itse myrsky saapuu vuorokauden päästä, ja on vielä n. 700 kilometrin etäisyydellä. Käytännössä yksi päivä tuulee 10-30 metriä sekunnissa kiihtyen päivän aikana yhteen suuntaan ja toinen päivä sama hidastuen toiseen suuntaan. Kyseiset nopeudet ovat siis minuutin keskiarvonopeuksia, eivätkä hetkittäisiä puuskia. Sateet tulevat vaakatasossa jonkin aikaa. Myrsky vastaa viime vuoden Fionaa aika lähelle, ollen vähän rajumpi. Tällä hetkellä Tammyn arvioidaan saavuttavan 110km/h tuulennopeuden Guadeloupen kohdalla, ja 120 km/h olisi ensimmäisen luokan hurrikaani, eli melkein sama asia. Guadeloupe ja lähisaaret ovat alueita, jotka ylittäessään Tammy kehittyy ensimmäisen luokan hurrikaaniksi.

Integroidun vähitellen paikalliseen maailmaan myös liiketoiminnan kautta, sillä sain ensimmäisen paikallisen yritysasiakkaan, johon on syntymässä pidempiaikainen liikesuhde! Muutoin tavallaan tasaan rahaliikennettä maailmassa, kun maksan veroni Suomeen, mutta kulutan pääasiassa Suomesta saamani tulot täällä. Pian on vuosi vakituista asumista takana, niin käyn läpi sitten tarkemmin kuluja.

Satunnaisiin kuluihin liittyen sain toiset ylinopeussakot täällä; tällä kertaa 10% ylityksestä. 5% maksaa 45€ ja 10% 90€, jos maksaa oliko kahden vai kolmen viikon sisään. Sen jälkeen tuplautuu sakko. Tämä tapahtui hidastaessa 70 alueelta 50 alueelle paikassa, jonne oli jokin aika sitten palautettu tutka-asema. Sakkojen maksaminen on kätevää, kun vapaasti suomennettuna Ranskan valtion tilitoimisto on tuottanut sakkojen maksamiseen erityisen puhelinsovelluksen.
Kyseinen asema ja moni muu oli tuhottu pari vuotta sitten chlorodeconiin ja covidiin liittyvässä mellakassa. Paikallisilla on heti suosikkikohteet mielessä.
Matkatila
Matkatilaloka 4, 2023 @ 15:22
Tuli mieleen tehdä tällainen. Https://thetruesize.com sivulla ei löydy Guadeloupea, mutta Suomi löytyi ja raahasin sen saariryhmän kohdalle, kun Guadeloupea ei saanut raahattua Suomen ylle. Pienten Antillien saaret mahtuisivat Suomen sisään kokonaan.
Matkatila
Matkatilaloka 3, 2023 @ 17:09
Guadeloupe, Guadeloupe
Harmaat tiistaiterveiset
Matkatila
Matkatila
Matkatilasyys 30, 2023 @ 23:23
Päivän aaltoja saaren pohjoispuolelta, missä en pitkään aikaan ole vieraillut. Dengue on nyt jäänyt taakse. Vielä vähän tuntuu ajattelu törmäävän jonkinlaiseen rajoittimeen, mutta elossa on uusi virkeys.

Myrskykausi on toistaiseksi kohdellut Guadeloupea hyvin, ja matalapaineiden keskukset ovat ohittaneet saaren kauempaa. Nämäkin aallot ovat saaren itäpuolella olevan trooppisen myrskyn aikaansaannoksia.
Matkatila
Matkatila
Matkatilasyys 26, 2023 @ 18:38
Huomaa olevansa tropiikissa, kun sairastuu trooppiseen kuumetautiin.

Tiikerihyttyset lopulta saivat minut ja Dengue iski viikko sitten sunnuntaina kuumeella ja säryillä. Hyväksi onneksi kuumeilua jatkui pääasiassa vain pari päivää, kuten myös suurin osa säryistä päättyi siihen. Jokaista niveltä ja osaa jollain tavalla särki ja vihloi - eikä mikään asento ollut nukkumiseen hyvä. Pienesti on vieläkin paha olo ja huimaa, mutta onneksi ei mennyt oksenteluun saakka. Muuten vatsa meni aivan sekaisin, ja hankaluuksia edelleen saada itsensä syömään.

Vuokraemäntäni neuvoi paikallaan pysymisen ja lepäämisen sijaan juoksemaan ja uimaan, ja varsinkaan mitään lääkkeitä ei pidä syödä. Päädyin kompromissiin missä paracetamolin voimalla menin mereen kellumaan. Kuumenousussa auringonpaiste tuntui hyvältä, ja lämmin merivesi aivan ihmeellisen hyvältä. Tykkään kyllä tuosta taisteluasenteesta ja elämänvoiman osoituksesta sinänsä.

Jännästi päässä tuntuu edelleen olevan jokin raja, joka tulee nopeasti vastaan, kun tekee jotain vähänkin aivotyötä vaativaa. Dengue on vaarallisin lapsille ja nuoremmille, joilla se voi helpommin edetä aggresiivisempaan ja vakavaan muotoon, missä verenkiertoelimistöön tulee häiriöitä. Tätä jännitin ensimmäisen vaiheen laannuttua, koska vakava muoto voi puhjeta sen jälkeen. Nenästäni ei vuotanut verta eikä sitä näkynyt sille kuulumattomissa paikoissa, joten kaikki hyvin. Sairastelun tuloksena minulla nyt ainakin on elinikäinen immuniteetti Denguen serotyyppi 2:ta vastaan, mikä täällä nyt vallitsee epidemiana. Serotyyppejä on neljä erilaista, ja yhden sairastaminen ei anna suojaa muita vastaan.

Dengueen liittyvä ihottuma voimistui kuumeilun laannuttua, ja katosi lopulta yhdessä yössä viikon kuluttua oireiden alusta.
Matkatila
Matkatilasyys 16, 2023 @ 4:30
Pitkästä kävin uiskentelemassa. Syyskuu ja syksy off-season täällä myrskykauden takia ja mukavan tyhjää rannoilla. Monet turismiin liittyvät paikat ovat myös kiinni, kun moni pitää taukoa näinä aikoina.
Matkatila
Matkatilasyys 11, 2023 @ 4:21
Tällainen pieni ihmettelijä luikahti sisään jostain jokin aika sitten. Pikku otus oli peukalon kokoinen. Sain sen ohjattua juomalasiin ja ulos. Hyvin harvoin sisälle tulee kärpästä isompia vieraita, vaikka pidän asuntoa avoinna päiväsajan.
Matkatila
Matkatila
Matkatilasyys 7, 2023 @ 15:57
Viime vuonna näihin aikoihin tästä meni suoraan yli trooppinen myrsky Fiona. Seuraava aste trooppisesta myrskystä on hurrikaani. Nopeasti voimistunut Lee-myrsky ei onneksi osu vaan menee vähän ohi, kovimmillaaan neljännen kategorian hurrikaanina viisiportaisella asteikolla. Jonkin verran sadetta, hieman voimistunutta tuulta ja ehkä ukkosta luvassa siis viikonloppuna tänne. Leen keskus kulkee samalta etäisyydeltä kuin mitä Helsingistä on Ouluun jotakuinkin. Todella isoja systeemeitä nämä myrskyt. Kokonaisuudessaan ei paljoa jää että kattaisi koko Suomen vaikutusalueeltaan.
Matkatila
Matkatilasyys 3, 2023 @ 0:39
Paikallisia ihmeitä jälleen. Quenette tai espanjaksi quenepa (melicoccus bijugatus) on osittain pehmeä hedelmä, mutta suurin osa sisustasta on yhtä tai kahta siementä ja kaikki on syötävää paitsi vihreä ulkokuori. Siemeniä ympäröivä ohuehko oranssi pehmyt osa maistuu hieman viinirypäleelle. Siemenillä ei ole juurikaan makua. Ehkä lähin vastine on cashew. Jättää vähän happoisen maun suuhun. Todella ruokaisa pienestä koostaan huolimatta, ja muutama näitä on hyvä välipala.
Matkatila
Matkatilaelo 23, 2023 @ 20:38
Täytyy olla eksotiikan ydin, kun maistaa hedelmää josta ei ole koskaan kuullutkaan.

Pihapuusta tuliaisena saapunut hedelmä tunnetaan nimellä Abricotie des Antilles tai abricot pays tai mamey. Maistuu hieman aprikoosilta, mutta hivenen pisteliäämmältä. Voi syödä lusikalla suoraan.

Viralliselta nimeltään tämä on amerikanmammea.
Matkatila
Matkatilaelo 19, 2023 @ 20:53
Kuvassa pressokeittimen kahvassa lepäilee jotain mitä asunnossaan ei haluaisi nähdä, nimittäin tiikerihyttynen tai keltakuumehyttynen (aedes aegypti). Dengue-kuume -tapaukset ovat räjähtäneet parissa paikassa Guadeloupessa viime viikkoina, ja tänne dengue on pikku otuksen mukana saapunut ilmeisesti etelästä Martiniquesta meren yli. Kyseessä on Wikipedian mukaan yksi maailman sadasta vaarallisimmasta vieraslajista. Kyseinen hyttynen on suorastaan viruspesäke. Valikoimaan kuuluu täällä päin maailmaa mahdollisesti myös zika ja keltakuume. Käytän öisin pistorasiaan laitettavaa biologista höyrystintä, mikä tuntuisi toimivan hyvänä karkotteena. Olen täällä asuessani kahdesti tai kolmesti nähnyt tiikerihyttysen, joten kovin säännöllinen vieras se ei ole ollut.

Tällä hetkellä täällä ilma on varsin epävakaa kolmen eri trooppisen matalapaineen liikkuessa lähistöllä, mikä tuulettaa asuntoa varsin tehokkasti paikoitellen ja pitää kevyemmät otukset jossain muualla.
Matkatila
Matkatilaelo 14, 2023 @ 20:38
Huomaa olevansa tropiikissa, kun näennäisesti puhtaat tavarat saattavat homehtua. En Suomessa luultavasti koskaan joutuisi pesemään esimerkiksi tätä kaapissa ollutta kamerajalustan kuljetuslaukkua. Läppärilaukut, reput, soittimien säätönappulat, suojakotelot ja vastaavat voivat myös olla kasvualustana. Kosteusprosentti vaihtelee täällä n 70-90 välillä, ja nykyään ulkona olemisen jälkeen laitan vaatteet kuivumaan erikseen.

Kaikki viime joulukuussa ostetut pyykkipojat lopulta hajosivat ja tieteellisen täsmällisesti viimeiseksi keltaiset eli vaaleimmat. Nyt aurinko saa yrittää tuhota puisia pyykkipoikia.

Poikkeuksellinen lämpimän Atlantin vaikutukset ovat ilmenneet nyt myös täällä. Meren lämpötila saaren ympärillä on noussut ennätyskorkealle 30 asteeseen. Varsin mukavaa näin ihmisen näkökulmasta, mutta voisi tai pitäisi viileämpääkin olla.
Matkatila
Matkatila
Matkatilaheinä 9, 2023 @ 19:26
Operaatio Scolon metsästys. Tämä oli jo isompi, mutta ei täysikasvuinen vieläkään. Duolingo-session aikana riippumatossa makoillessani tällainen yllättäen käveli pitkin housujeni lahjetta (ulkopuolta onneksi). Sain lopulta ajettua terassilta ulos, mikä spoilerina videon lopun cliffhangeriin.
Matkatila
Matkatila
Matkatilaheinä 9, 2023 @ 19:19
Huomaa olevansa tropiikissa, kun vuokraemäntä tuo tuoreita maracudja tai kotoisammin passionhedelmiä pihapuusta. Olen nyt ollut Karibialla vuoden. Saavuin tänne 6.7.2022. Vuoden aikana olen ainakin oppinut, että samaa kesäpäivää voi viettää joka päivä kyllästymättä. Tänä aamuna nukuin tosin varmasti pisimpään täällä, koska taivas oli sopivan harmaa, enkä siten herännyt auringonnousuun. Lisäksi yö oli varsin levoton ukkosen vuoksi. Myrskukausi on toistaiseksi näkynyt parin trooppisen myrskyn laitaloiskeina ja säiden pienenä levottomuutena, kun matalapaineet vaeltavat alueella idästä länteen. Tämä sekoittaa lämpimät ja viileät ilmavirtaukset toisiinsa.

Ukkoset eivät ole kovin aktiivisia ja niitä on ollut vain muutama puolen vuoden aikana, mutta yksittäiset salamaniskut ovat todella voimakkaita. Ne ovat niin häikäiseviä, että salamaa on hankalaa edes nähdä, koska välähdys on sama kuin ottaisi silmästään valokuvan salamavalolla. Niistä tulevat pamaukset ovat todella jyrkkiä ja koko talo tärähtää ja kaikki siinä - astiat ja ikkunat helisevät. Asun korkeammalla ja avoimessa ympäristössä niin ilmakehän ilmiöt tuntuvat hyvin. Salamointia tapahtuu 1-2 minuutin välein tai hieman harvemmin, eli aina juuri kun on vaipumassa takaisin uneen niin välähtää ja pamahtaa. Viime yön salamointi tuli lähemmäksi kuin koskaan aikaisemmin, ja asunnon vikavirtakatkaisin napsahti kahdesti, mikä piti käydä erikseen aina nollaamassa, koska muuten asunnossa ei olisi lainkaan sähköä. Jokin salama iski vain parin sadan metrin päähän. Erikoinen vaikkakin looginen ilmiö, miten vikavirtakatkaisin kolahtaa pienesti (siinä on jokin rele tai vastaava) ja sen jälkeen kuuluu iso pamaus.

Joka tapauksessa sain unen päästä kiinni vasta ukkosen mentyä ohitse. Koko ajan vallitsevaa ihmistä syleilevää lämpöä on hankala kuvitella vaihtavansa mihinkään ja se minut Karibialle myi heti, kun astuin lentokentän ovesta ulos vuosi sitten. Vuoden aikana elämäni on asettunut uomiinsa, olen voinut tehdä työtäni ja minulla on paikallisia kavereita sekä olen myös mukana bändissä täällä. Meidän tekno-metalli -bändimme toisten jäsenten suurin huoli on, että lähtisin pois täältä. Bändin nimi on CHLRDCN ja ensimmäinen julkaisumme on tulossa tänä vuonna - toivottavasti myös ensimmäiset keikat (täällä ja muualla). Näen itseni täällä helposti myös tulevaisuudessa. Jonkin verran on matkailutoiveita, mutta olen nauttinut olostani täällä todella paljon ja päivät ovat rutinoituneet työnteon, kuntoilun, taiteentekemisen ja riippumattoilun lukujärjestykseksi.

Mukavuusalueelle päästäkseen on pitänyt poistua mukavuusalueelta.
Matkatila
Matkatilakesä 18, 2023 @ 1:20
Pohjois-Atlantin myrskykausi alkoi kesäkuun ensimmäinen päivä. Olen luullut sen alkavan vasta paljon myöhemmin. Tästä kaudesta ennustetaan tavanomaista, jonka lisäksi El Nino vaikuttaa tälle osalle palloa siten, että myrskyilyjä olisi vähemmän.

Aurinko laskee nyt jo niinkin myöhään kuin puoli seitsemältä, ja kohta onkin kesäpäivänseisaus. Laskeva aurinko paistaa etuovestani suoraan sisään loppuvaiheessa, ja sitä on ollut mukava ihailla olohuoneen sohvalta. Olen pitänyt valoisana aikana asunnossani ikkunoita ja ovia auki, jotta kävisi mukava läpiveto. Täällä omakotitalot voivat olla täysin avoimia malleja, missä ei varsinaisesti ole kuin osa ulkoseinistä ja huoneet ovat yhteisen katon alla erillään toisistaan. Hankala kuvitella asumista enemmän sisätiloissa kuin mihin nyt olen tottunut täällä valon ja ilmavirran hellimänä.

Jokainen päivä täällä vastaa ehkä lähinnä suomalaista elokuista myöhäiskesän ihanaa lämmintä päivää. Nythän siellä päin voi olla jopa lämpimämpää kuin täällä, vaikka aurinko ei niinkään säteile. Täällä kesän sydämessä aurinko kiertää korkealla, mutta selvästi pohjoisen taivaan puolelta vielä muutaman päivän matkallaan kohti Kravun kääntöpiiriä. Pidin kirjaa kuinka paljon juon vettä päivässä, ja noin 3,5 litraa näköjään menee ja tuntuu tavalliselta määrältä.

Joillain linnuilla on muistuma keväästä, kun äskettäin lienee ollut pariutumiskausi. Parin viikon ajan piti olla tarkkana ettei terassin sisäkatolle synny linnunpesiä. Kovasti urospuoliset linnut (luulen) yrittivät näyttää ehdokkaille, kuinka hyvin he osaavat pesiä rakentaa.

Koululaiset erottuvat katukuvassa valkoisissa koulupaidoissaan. Koulupukua ei ole, mutta kaikilla on valkoinen paita ja jonkinlainen yhteinen puku siitä syntyy. Täällä päin koululaiset kerätään kyytiin aamukuudelta, tai varmaankin ensimmäinen kierros ainakin on jo siihen aikaan liikkellä. Reippaasti he tervehtivät ohikulkevaa aamulenkkeilijää.

Pisin sykli täällä lienevät kuitenkin tulivuoren liikkeet. Jotain maanalaista toimintaa on aktivoitunut nyt parin vuoden ajan, mutta toistaiseksi tilanteen ei nähdä olevan lähelläkään mitään erikoisempaa tapahtumaa.
Matkatila
Matkatilakesä 2, 2023 @ 21:27
Koko saaren vaarallisin otus kuvassa eli tuhatjalkaisiin kuuluva scolopendre tai tuttavallisesti scolo. Tässä vauvakoossa. En kehoita etsimään materiaalia täysikasvuisesta, jonka pituus voi täällä olla 10-15cm. Tässä osassa saarta nämä ovat onneksi harvinaisia. Ärsytettynä puree ja saattaa tulla pientä oireilua ihmiskokoisille otuksille.
Matkatila
Matkatila
Matkatilatouko 11, 2023 @ 0:46
Uusi kielitasokoe tuli vastaan kaupan parkkipaikalla olleessa verenluovutuspisteessä. Minut diskattin puutteellisen kielitaidon takia. Lomakkeen sain hyvin täytettyä, mutta sen jälkeisessä haastattelussa päättivät, että omani ja muiden turvallisuuden kannalta parempi, että ei mennä eteenpäin. Myöhemmin olisi pitänyt osata vastata teknisempiin kysymyksiin suullisesti. Lomake oli hyvin pitkälti vastaava kuin mitä Suomessa käytetään, mutta inklusiivisempi taas joiltain osin (ei ollut erityisiä kysymyksiä miehille esim).

Aika pitkälle pääsin, ja harmittelivat kovasti ja kiittelivät yrityksestä. Ehkä joskus vielä?

Kuubasta tulee tänne kaupan lähihunaja. Ehkä täällä saarellakin on omaa tuotantoa, mutta kaupoissa isoimmat paikalliset merkit tuovat hunajansa muualta. Mietitytti miten pullo toimii hunaja-astiana, mutta se on varsin kätevä.
Load More